Helou!

Toivottavasti Juhannus sujui mallikkaasti! Viikolla 26 tapahtuu seuraavaa:

Mäkikoulu:

Keskiviikkona 24.6.09, harkat K-hallilla klo. 17.30 -18.30.

Sunnuntaina 28.6.09. Kokoontuminen Puijolla klo. 16. Hyppypäivä.

Peipposet:

Maanantaina 22.6.09, K-halli klo. 17.30 – 19. Tehdään testiä + muuta jäynää jos porukkaa tarpeeksi.

Tiistaina 23.6.09, hypyt k-64, kokoontuminen klo. 17 !!! (muuttunut aika).

Keskiviikkona 24.6.09, hypyt k-28, kokoontuminen klo. 17!!!

Perjantaina 26.6.09, lajitaitoarullamäestä + fys.treeniä  Puijolla klo. 17.30 -19.

Lauantaina 17.6.09, hypyt k 64 + 28 aamupäivä / päivä, ilmoitan ajan myöhemmin.

Captain Larha

Ps. Kokeilaan ehtiskö Peipot mäkipäivinä jo klo. 17 paikalle. Tuppaa menemään mäkitreenit aina aika myöhään jos huolella tekee hommia.

Oikein hyvin on muuten menny mutta tarvittaessa pitää kyllä kuunnella enemmän koutsin ohjeita mitä tehdään ja miksi. Toki saatte itse vaikuttaa harjoituksen sisältöön mutta jos harkkoihin tulette niin silloin tehdään pääasiassa sitä mitä velmentaja on suunitellut. Se aina lietsoo huonoa meininkiä jos jotkut alkaa arpomaan. Ok? Valmennuksen tavoitteena on vain ja ainoastaan olla teidän apuna, ei kiusata tahallaan mälsillä jutuilla. Eli lähinnä taito ja hyppytreeneihin liittyen,  tsemppiä kaikilta ja sellaista itsensä ylittämisen meininkiä, kiitos. Ei sitä tarvi miettiä osaako ja onnistuuko koska sen takia me harjoitellaan. Mäkihyppy nimittäin vaatii aika usein itsensä ylittämistä! Vink Vink.

Ja miksi muovilta pitäisi hypätä välillä?

Muovilla on pakko opetella hallitsemaan laskuasento sekä edestä taakse, että sivulta sivulle suunnassa. Näin taito laskea myös jääladulta paranee. Jääladulla kun voi huomaamattaan esim. nojata laitoihin voimakkaasti mikä sitten heikentää vauhtia huomattavasti. Muutamia vuosia sitten rutiinin omaisesti hypättiin kerran viikossa myös ysikympistä muoviladulta juuri tämän seikan takia.  Muovilta hyppääminen ei ole niin helppoa tai mukavaa mutta se palvelee myöhemmin teitä. Ihan samoin pitää myös huonolla kelillä tottua hyppäämään (ei ikinä turvallisuuden kustannuksella). Ettehän te kisoissakaan voi jättää hyppäämättä jos olosuhde ei täydellisesti miellytä teitä. Jos aina tekee vain helppoja juttuja niin tuskin kehittyy kovin pitkälle missään lajissa. Kannattaa ottaa nämä jutut sellaisena haasteena josta kyllä selviätte. Esim muovilta hyvä hyppy voi olla vaikka 20m.   Nykymäkihypyn suuri ongelma on että uudet hyppääjät eivät hallitse laskuasentoaan kovin hyvin ja vauhdit / ponnistus heikentyy. Se johtuu juuri liian hyvistä harjoitteluolosuhteista joissa laskuasentoa harjoitellaan (latu on aina kuin rautatie, kesät talvet).

Kuinka esimerkiksi huilunsoittaja kehittyy virtuoosimaisen hyäksi? Soittamalla joka päivä ukkonoaa? Vai opettelemalla joka päivä hieman vaikeamman kappaleen?

Tsemppiä!